pnuk!

Kai tähän jotain pitää kirjoittaa oikeastikin, kun Mayb huomasi rss-juttujutun olevan rikki ja testailin sitä ja yllättäen olin sitten pinserin bloglistan tänään päivitettyjen joukossa.

Perjantaina lähdin ”maalle” eli sukuloimaan Nivalaan ja Ylivieskaan. Tuoppi ilmoitti iltapäivällä, että hiukset pitää leikata ennen lähtöä ja hän kävi hakemassa minut Tuirasta. Hiustenleikkuun jälkeen ehdin vielä istahtaa hetkeksi jolloin Tuoppi toi Sirun syliini hetkeksi. Hetki oli tosiaan lyhyt kun Sirun ilme muuttui ihmettelevästä kauhistuneeksi ja desibelit nousivat. En ilmeisesti ole kovin nätti hänen mielestään.

Päästyäni Ylivieskaan lähdimme Seijan eli anopin kanssa hengelliseen konserttiin. Isä ja äiti laulavat Nivalan sekakuorossa ja heillä oli keikka sopivasti. Hengellinen musiikki ei oo mun juttu, mutta kuoro osasi laulaa.

Seijalla ja Erkillä oli Sardinilaisia vieraita joista toinen sentään puhui englantia, joten kommunikointi onnistui suhteellisen hyvin. Oikein kivoja ihmisiä. Ilta menikin kuunnellessa Italiaa.

Lauantaiaamuna heräsimme Riikan kanssa liian aikaisin ja lähdimme liikenteeseen. Kävimme uudesta Kärkkäisestä ostamassa vyön kun on toi paino huolestuttavasti tipahtanut. Enää muutama kilo ihannepainoon. Uusi Kärkkäinen olikin sitten suhteellisen iso kauppa, ei tullut klaustrofobiaa.

Kärkkäiseltä siirryimme Nivalaan minun vanhempien luo. Siellä vaihdettiin autoon renkaat. Talvirenkaista revittiin nastat valmiiks irti, vanhat kesärenkaat eivät välttämättä koko kesää kestä. Muutakin pikku keväthuoltoa autolle tehtiin. Mikko antoi minulle Slipknot seinälipun, olen kuulemma kovempi fani. Seinälippu tuskin seinälle koskaan pääsee, mutta voinhan minä yrittää.

Nivalasta matka jatkui Riikan ja Jarkon luo Rautioon. Jääkiekkoa, saunaa ja hyvää ruokaa. Yhdeltä yöllä olimme takaisin Ylivieskassa. Heillä oli myös uusi auto, Volvo S60. Meinas autokuume nousta. Toisaalta minä pärjään vielä kovasti vanhalla pulkallani.

Sunnuntaina minä sitten lähdin Tuopin ja Marjaanan kyydissä takaisin Ouluun ja töihin. Sain kutsun Sardiniaan, saapas nähdä onko joskus aikaa ja rahaa käydä siellä. Olisihan se siistiä kerran elämässä käydä ulkomailla.

Yritin kovasti kuvia otella matkalla, taidot eivät ole vaan kovin korkeaa tasoa vieläkään. Tai sitten on vain huono kamera. Todennäköisesti molemmat pitää paikkansa. Jos muistan niin laitan äidille keikkakuvia illalla.

Riikka aikoi illalla jo tulla kotiin, on jo aikakin, Rontti on ollut ylisosiaalinen.