pnuk!

Ja aamulla kalpeana hiljaa.

Eilen oli eräänlaiset tervetuliaisläksiäisjuhlat. Tuli vietettyä aikaa porealtaassa juoden drinkkejä. Mitään sen kummempaa ei itse bileissä sattunut, mutta kotimatka oli yhtä tuskaa. Vastatuulta riitti lumisateen kera. Ja ylämäkiäkin tuntui olevan aivan liikaa. Kotiin kuitenkin pääsin ”kuorsaamaan kuin traktori”, Riikan sanojen mukaan. Jossain vaiheessa matkaa kello oli 3:33.

Aamulla eli yhdeltätoista piti olla palaveri ja heräsin sitten sopivasti ajoissa kymmeneltä, jotta ehtisin. Pesin hampaat ja puolen aikoihin olin valmiina siirtämään itseni keskustaan. Kun hyppäsin pyörän päälle, huomasin ensimmäisenä, että takakumi oli tyhjentynyt mystisesti. Ei auttanut kuin kävellä pyörän kanssa lähihuoltoasemalle laittamaan ilmaa. Ensimmäisessä paikassa oli ilmapiste särki. Neuvoivat seuraavalle, onneksi siellä toimi.

Tässä vaiheessa rupesin olemaan jo myöhässä. Yritin soittaa palaverikumppanille, että saatan olla myöhässä muutaman minuutin. Ei vastausta. Lähdinpäs sitten pyöräilemään keskustaa kohti. Hetken päästä huomasin, että vaihteetkin olivat jumissa. Olipas kiva polkea melkein koko matka pienellä vaihteella. Lähellä keskustaa jumitus aukesi ja sain isoa silmään. Palaverikumppanikin sitten soitti ja ilmoitti että ei pysty eikä kykene myöskään töihin.

Tavallaan turhaan tulin sitten kiireellä. Oisin voinut ihan hyvin vielä tunnin tai pari itsekin nukkua. Hyvä silti näin. Töissä on kivaa. Aijoo, minun osalta ollut toi kirjoittaminen vähän hiljaisempaa, kun päätin etten kirjoita jos ei ole muuta kuin nörttijuttuja tarjota.