Suoraan sisältöön

Perinteet kunniaan

Viime vuonna pikkujoulureissun loppumetreillä heräsin vessasta halaamassa pönttöä. Tänäkin vuonna heräsin vessasta, en tosin halannut pönttöä enään herätessäni. Uusi perinne on syntynyt!

Ilta alkoi ruualla ja saunalla. Joissain hienoissa tiloissa, kivaa oli. Sieltä toimistolle pelaamaan Unreal Tournamenttii. Sitten lähdinkin moikkaamaan tuttuja läheiseen raflaan, jossa meininki oli kivaa. Tuli juotua enemmän kuin pitäis. Jatkoin silti vielä seuraavaankin paikkaan. En saanut edes ensimmäistä bissee enään toisessa paikassa alas ja päätin lähteä toimistolle nukkumaan. Tuli laatoitettua rotuaaria uudestaan. Pääsin kummiskin ehjänä toimistolle ja viimeiset muistikuvat onkin sitten pöntön halailua.

Tänään on ollut aika hiljainen olo töissä. Aamupäivällä oli vitunmoinen nälkä ymmärrettävistä syistä. Yritin parannella sitä karkeilla, kahvilla ja röökillä. Puolilta päivin sain sitten irssissä viestii et vois lähtee safkaamaan ja kävimme Parran, Zeron ja Jukkiksen kanssa vetämässä pizzaa/kebappia naamaan. Sen jälkeen on ollut huomattavasti parempi olo.

Nyt vois tietty heittää perinteiset ”En koskaan enää”, mut jätän välistä. Tiedän ettei se pitäis paikkaansa.

2 Replies to “Perinteet kunniaan”

  1. Olen vakuuttunut siitä että sun tulevaisuus on opettaa ihmisiä puhumaan norjaa sujuvasti. Turskalla läpsiminen auttaa tietty sparraamisessa.

  2. Aina voi kokeilla.

Kommentit on suljettu.