Eikä koskaan enää
Tulipas käytyä liikenteessä eilen. Firmalla oli kesäbileet ja rotuaarilla soittivat Maija Vilkkumaa, Don Huonot ja Zen Café. Saavuimme Riikan kanssa toimistolle Maijan encoreen ja kuulimme pari hittiä.
Heti piti ensimmäinen olut korkata, eikä paluuta enää ollut. Bändit esiintyivät, olutta tuli juotua ja oluen loputtua punkkua. Menojen loputtua rotuaarilla, Riikka siirtyi kotiin ja minäkin päätin yhden käydä maistelemassa maikkelissa. Soitin JJ:n, joka oli juhlistamassa siviileihin pääsyä, paikalle. Mukana seurasivat Parta ja Tomi. Siirryimme jonkin asteen teinihelvettiin, eli Wäinöön. Eniten huonolta paikalta vaikutti.
Pilkun jälkeen siirryimme Parran luo jatkoille, menoa sielläkin riitti liiaksikin. Niistä ei sitten enempää. Kotiin suoriuduin aamulla puoli seitsemän aikoihin. Tasan kello 10 aamulla Riikka herätti siivoamaan. Päässä liikkui kyllä juuri ei yhtään mitään. Tuntui itseasiassa siltä, että aivomassa olisi nesteytynyt ja hölskyi vain. Kävin rukoilemassa helpotusta polvillani Posliinijumalattarelta ja nukahdin hetkeksi.
Iltapäivällä Mayb soitteli ja kyseli peliaikaa. Sitähän löytyi ja JeeJeekin tuli myös seuraamaan tiukkaa WarCraft-mittelöä. Nyt olen taas firmalla, pihalla esiintyy Mamba ja Riikka halusi Sannulin kanssa tulla katsomaan sitä. Varmaan seuraamme myös Suurlähettiläiden keikan. Saas nähdä. Itseä kyllä väsyttää kiitettävästi. Noh, tupakka ja sipsit ja limppari pelastaa jos löytyy.
2 Replies to “Eikä koskaan enää”
Kommentit on suljettu.
hehe, happonen olo. olin siis päivän myöhässä liikenteessä, alkuillasta oli kova meno mutta kämpille piti lähtee aika aikaisin -sitä samaista posliinijumalaa katsomaan, ja siellähän se oli.lähetääs täsä joskus yhessä kierrokselle…. :)
Onneksi olin vielä selväpäisenä todistamassa kinkereitä ja tietysti sitä kun ”iso mies hikoilee”. :)
Rokkitähti oli väärässä baarissa ja undulaattimme sammui päivän liian myöhässä. Otetaan uusiksi joskus, pienemmällä volyymillä.