Random Access Memories

Perjantaipoppia 20

Rennon letkeetä, funkkia, discoa, syntikoita ja vocoderia. 70-lukua. Huikeet kesäfiilikset.

Tällä kertaa on oikein oikeaa poppia vuorossa, Daft Punkin uutuus, Random Access Memories. Olen jo useamman kerran ehtinyt kuuntelemaan läpi, kun se oli kuunneltavissa kokonaisuudessaan iTunesissa, tänään ilmaantui Spotifyyn.

Levyllä on paljon erilaisia fiiliksiä, välillä on iso vaihde silmässä ja välillä fiilistellään vähän hitaamman temmon kanssa. Loppupeleissä aika sekalaistakin, niinkuin ei olisi ihan loppuun mietitty järjestystä. Teemaa ei oikein löydy.

Aloitusraita, Give Life Back to Music tuo mieleen heti sinkun Get Luckyn, vaikkakaan Pharrell ei ole siinä mukana. Samaa meininkiä on Lose Yourself to Dancessa. Giorgio by Moroder alkaa pitkällä Giorgion yksinpuhelulla, missä hän kertoo miten hän aloitti uraansa. Suurinpiirtein kahden minuutin kohdalla biisi alkaa varsinaisesti syntikoilla ja jatkuu myöhemmin kaikella mahdollisella. Touch kasvaa hienosti huippuunsa ja tiputetaan nopeasti rauhalliseksi takaisin, ehkä pari minuuttia liian pitkä. Contact viimeisenä raitana on hieno, paljon rumpuja.

En ihan ennakkohypen arvoiseksi sanoisi, Get Lucky lupaili paljon, mutta ei todellakaan huono. Pakko-ostos. Luultavasti tulee kuunneltua paljon.

★★★★☆